Aappo Epänormaali

Aappo Epänormaali (oikealta nimeltään Aappo Takamaa, s. 16. tammikuuta 1957) on tv-maalainen punk- ja rockmuusikko sekä kirjailija. Epänormaalin ura alkoi punk rockia esittäen vuonna 1977, mutta myöhemmin musiikki muuttui punkista melodisempaan suuntaan. Nykyään hänen tyylinsä on lähellä popmusiikkia.

Aappo Epänormaali on levyttänyt yhtyeensä kanssa 22 studioalbumia. Hän on edelleen aktiivinen urallaan.

Aappo Epänormaalilla oli uran alussa tapana esiintyä paperipussi päässä, mutta hän on sittemmin luopunut tästä. Nykyisin Epänormaali käyttää pussia jälleen keikoillaan esittäessään vanhaa tuotantoaan.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aappo Takamaa kasvoi työväenluokkaisessa perheessä Viestalassa. Hänen isänsä oli kuorma-autoilija ja äitinsä sairaanhoitaja. Aappo oli hyvin kiinnostunut urheilusta ja nuorena hän pelasi jalkapalloa ja jääkiekkoa sekä harrasti pyöräilyä. Hän on harrastanut myös nyrkkeilyä nuoruudesta lähtien.

Peruskoulun jälkeen Takamaa lähti opiskelemaan kirvesmieheksi ja valmistui vuonna 1976. Seuraavat vuodet hän kävi töissä rakennuksilla. Kun muusikon ura lähti lentoon, Takamaa lopetti vähitellen nämä työt. Hän suoritti asepalveluksen vuonna 1977.

Musiikkiuran alku ja 1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takamaa aloitti muusikkouransa 15-vuotiaana vuonna 1972 rock n' rollia soittaneessa The Gorillassa. Hän perusti yhtyeen koulukavereidensa kanssa, joihin kuuluivat Matti Palkoaho ja Lasse Myllymäki. Seuraava yhtye oli nimeltään Trucking, jota seurasi The Tuttifrutti -niminen kokoonpano. Sen jälkeen Takamaa oli perustamassa The Lasse Myllymäki Bandia. Takamaa alkoi ottaa kitaratunteja ja aloitti omien kappaleiden teon. Vuonna 1976 hän tapasi Kari Strömin oltuaan lämmittelemässä The Lasse Myllymäki Bandin kanssa Strömin Man Mountain-yhtyettä keikalla ja piti Strömin kappaleista niin, että pyysi päästä bändiin laulajaksi.

Vuoden 1977 alussa Takamaa jäi tauolle Man Mountainista mentyään armeijaan ja kun hän kotiutui kahdeksan kuukauden jälkeen, oli Man Mountain hajonnut. Takamaa, Ström ja Myllymäki perustivat nopeasti uuden yhtyeen, jossa Takamaa lauloi, Ström soitti soolokitaraa sekä Myllymäki bassoa. Rumpaliksi tuli Juhani Nuutinen, jonka Takamaa oli tavannut ollessaan armeijassa. Komppikitaristiksi Takamaa ja Myllymäki keksivät Matti Palkoahon, jonka kanssa he olivat soittaneet aikaisemmin.

Aappo Takamaan ja hänen yhtyeensä musiikillisina esikuvina olivat aluksi suomalaiset Hurriganes, Sleepy Sleepers, Juice Leskinen sekä myöhemmin myös Eppu Normaali ja Pelle Miljoona. Englanniksi laulaneita esikuvia ovat The Doors, The Who, The Beatles, The Rolling Stones ja Cream. TV-maalaisista artisteista Rymy-Eetu, Maija Tappari, Hydrogen Sulphide ja erityisesti Aiglatson ovat olleet merkittäviä vaikuttajia. Myös punk rockia ja uutta aaltoa edustaneet yhtyeet, kuten Ramones, The Clash, Sex Pistols, Iggy and The Stooges ulkomailta sekä Kuusi pistoolia ja Morones TV-maasta, kuuluvat Takamaan suosikkeihin.

Alussa yhtyeen nimi vaihteli joka viikko, ennen kuin Ström ja Myllymäki ehdottivat nimeä Epänormaali, joka syntyi Myllymäen mukaan Takamaan erikoisista sanoituksista, joita itsekin sanoittaneet Ström ja Myllymäki pitivät "hyvin epänormaaleina" verrattuna heidän omiinsa. Ström ja Myllymäki olivat myös yhtyeen kappaleiden säveltäjiä joko yhdessä tai yksin.

Kun Epänormaali alkoi tehdä keikkoja, Takamaata ujostutti niin ettei hän halunnut näyttää naamaansa yleisölle. Hän esiintyi aluksi selin yleisöön kunnes keksi pitää paperipussia päässään. Tämä tapa säilyi useita vuosia ja uran alkuaikoina suuri yleisö ei lainkaan tiennyt, mille Takamaa oikeasti näytti. Takamaata luultiin Epänormaali -nimiseksi artistiksi, joten ennen pitkää hän alkoi käyttää taiteilijanimeä Aappo Epänormaali, joka toimii samalla hänen kokoonpanonsa nimenä. Kaikki huomio kohdistui Takamaahan, mistä muut jäsenet eivät valittaneet.

Lokakuussa 1978 Aappo Epänormaali teki levytyssopimuksen Räkä Rekordsin kanssa, johon yhtye oli lähettänyt demonauha. Epänormaali toivoi pääsevänsä tekemään singlen, mutta Räkä Rekords vastasi, että hän tekee kokonaisen albumin. Hänen ensimmäinen single "Kakkaleima" ilmestyi tammikuussa 1979. Toukokuussa julkaistiin debyyttialbumi Aappo Epänormaali. Siitä on tullut yksi tv-maalaisen punkin klassikkolevyistä. Se sai hyviä arvioita ja myi ilmestymisvuonnaan tuhansia kappaleita. Ensimmäisen albumin hittejä olivat "Kakkaleiman" lisäksi "Tukka pystyssä", "Tuu mun vuoteeseen" ja "Normaalijätkä". Kansikuvassa nähdään Aappo Epänormaali kuuluisa paperipussi päässään.

Esikoisalbumin jälkeen Aappo Epänormaali keikkaili erittäin paljon. He soittivat todella nopeaa ja raivoisaa punk rockia ja esittivät albumin kappaleiden lisäksi useita covereita suomen- ja englanninkielisistä punk-kappaleista.

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1980 Aappo Epänormaalilta ilmestyi toinen albumi Täältä minä tulen, jonka myötä hän kehittyi punk-räyhäämisestä kohti melodista uutta aaltoa. Albumi on fanien mielestä yksi Epänormaalin parhaita. Aappo Epänormaali oli esittänyt Täältä minä tulen -albumin kappaleita jo kesän 1980 kiertueellaan. Levyltä nousivat hiteiksi kappaleet "Marja on rokkenroller", "Punainen tomaatti", "Seiskytluvun lapsi", "Beibe". Näistä kaksi edellä mainittua julkaistiin singleinä ja levy myi ilmestymisvuotenaan noin 10 000 kappaletta.

Täältä minä tulen -albumin jälkeen Aappo Epänormaalilla meni lujaa ja hän keikkaili tauotta. Porovanniemellä pidetyssä levynjulkistuskonsertissa Morones -yhtye tapasi Epänormaalin. Laulaja Jopi Raikaasta tuli Epänormaalin hyvä ystävä. Alkuvuonna 1981 Morones ja Aappo Epänormaali tekivät yhteisen kiertueen. Huhtikuussa yhtye esiintyi monta kertaa yhteiskeikoilla Aiglatsonin kanssa, mikä merkitsi Epänormaalille paljon, sillä Aiglatson kuuluu hänen esikuviin.

Vapun 1981 jälkeen basisti Lasse Myllymäki ilmoitti soittavansa bassot seuraavalle albumille ja sitten lopettavansa yhtyeessä. Myllymäki halusi keskittyä lauluntekoon, eikä viihtynyt keikkabussissa. Hän oli ollut yhtyeelle tärkeä, sillä hän oli sanoittanut ja säveltänyt suuren osan Epänormaalin siihen asti julkaistuista kappaleista. Muun muassa Epänormaali pelkäsi koko uransa päättyvän eikä ollut selvitä Myllymäen eroamisesta. Myllymäen tilalle saatiin Olavi Karppanen, joka oli aiemmin soittanut Jouni Kääpän yhtyeessä. Karppanen oli mukana vuoteen 2022.

Epänormaali yhtyeineen oli todella kovassa keikkaiskussa ja he tallensivat joitakin kesän 1981 konserteistaan ja kokosivat ne livealbumin muotoon. Albumi sai nimekseen Kitara ja sormet. Albumilla kuullaan tuttujen hittien lisäksi covereita.

Marraskuussa 1981 julkaistiin kolmas albumi Nuori poika, jolla soittivat sekä Myllymäki että Karppanen. Albumi oli paljon edeltäjiään keveämpi ja sen tyylisuunta lähenteli powerpoppia. Albumi otettiin vastaan hyvin, ja siltä löytyvät hitit "Nuori poika", "Supermarketissa" ja "Keikkaperhe". Jopi Raikaa teki albumille kappaleen "Köyhät pojat". Albumin jälkeen Aappo Epänormaali esiintyi taas paljon.

Aappo Epänormaalin naamioitumista ei enää ymmärtänyt yleisö kuin myöskään Epänormaali itse. Varsin pian hän luopuikin paperipussistaan ja paljasti todelliset kasvonsa. Epänormaali teki tästä lähtien keikkoja lavastaneen vain vahvistimet ja valoshow. Sittemmin paperipussia on jälleen nähty hänen yllään, mutta vain kun Epänormaali esittää alkuaikojen kappaleitaan.

Toukokuussa 1982 kakkoskitaristi Matti Palkoaho jätti yhtyeen, ja hänet korvasi Olli Montonen. Uudella kokoonpanolla yhtye suuntasi nauhoittamaan neljättä studioalbumiaan, ja nimen Erämaa saanut levytys julkaistiin vuonna 1982. Aappo Epänormaalin musiikki lähti uudesta aallosta kohti iskelmällistä rockia, joka rikkoo rockin ja iskelmän rajoja. Tämä oli merkittävä muutos yhtyeen historiassa. Levyn muista kappaleista merkittävästi poikennut instrumentaali "Uusi lehti kääntyy" soi aikanaan NTV1:n Urheiluruudun tunnuskappaleena noin kymmenen vuoden ajan. Albumia myytiin kultalevyyn oikeuttava määrä.

Myöhemmin, vuonna 1983 Epänormaali osallistui Euroviisujen TV-maan alkukarsintaan kappaleella "Kurlausta". Se jäi karsintojen neljänneksi. Yhtye ei koskaan levyttänyt kappaletta, vaan siitä on olemassa vain live-esitys. Kappale ei päässyt mukaan Epänormaalin viidennelle albumille Toisella puolen maata, joka ilmestyi 1983. Levyn menestyneimmäksi kappaleeksi osoittautui "Me olemme ehkä hulluja".

Vuonna 1984 Epänormaali vaihtoi taas jäsentä, kun Olli Montonen jättäytyi pois. Tilalle ei otettukaan kitaristia, vaan Kari Strömin ehdotuksesta kosketinsoittaja Tapani Vehanen. Strömin mukaan Vehasen mukaan tulo oli yksi tekijä tiellä kohti tulevaa menestystä, sillä Strömin mukaan hän on oikea muusikko, kun taas muut yhtyeen jäsenet hänen mukaan pelkkiä pelimanneja. Kokoonpano pysyi tämän jälkeen samana 38 vuotta. Pian samana vuonna ilmestyi studioalbumi Heiluri, jonka kappale "Lutsila" nousi hitiksi, ja sitä on edelleen yksi Aappo Epänormaalin tunnetuimmista kappaleista. Heiluri on myynyt platinaa.

Seuraavana vuonna 1985 Aappo Epänormaali julkaisi Juhannus -albumin, josta on tullut hänen myydyin, kokoelmalevyjä lukuun ottamatta. Albumia pidetään Aappo Epänormaalin varsinaisena läpimurtona, jonka myötä hän yhtyeineen oli löytänyt oman tyylinsä. Albumin ensimmäinen kappale "Kaksitoista vuotta" on Epänormaalin kenties tunnetuin kappale, ja se on menestynyt yhtyeen kappaleista parhaiten erilaisissa äänestyksissä. Muita tunnettuja kappaleita albumilta ovat "Onnekas poika", "Flipperimies" ja "Kaljaa ja makkaraa". Albumia on tähän mennessä myyty tuplaplatinaa.

Suuren suosion saaneen albumin ja suosittujen keikkojen myötä Aappo Epänormaali julkaisi Kaikki soittaa -videon, joka sisältää yhtyeen konsertin. Sama konsertti julkaistiin 1986 myös livealbumina, samalla nimellä Kaikki soittaa.

Seuraava levy Takapihan joki (1986) oli tyyliltään edeltäjänsä kaltainen. Siltä löytyivät suuriksi hiteiksi nousseet "Juodaan kahvit" ja "Mansikkaa ja mustikkaa". Takapihan joki saavutti jälleen platinalevyn.

Vuonna 1987 Aappo Epänormaali -yhtye täytti kymmenen vuotta. Epänormaalin suurimmista hitistä julkaistiin kokoelma-albumi nimeltä Aappo Epänormaalin tarinoita. Epänormaali päätti juhlia levytysstudiossa ja teki tupla-LP:n nimeltä Maailman paras bändi. Levyllä vieraili useita muita tunnettuja tv-maalaisia artisteja laulamassa tai soittamassa. Kunnianhimoisen, platinaa myyneen, albumin hitit olivat "Nurmikolla" ja "Elämä hymyilee". Aappo Epänormaali teki myös juhlakiertueen.

Aappo Epänormaali jatkoi ahkeraa työtahtiaan tekemällä vuonna 1988 albumin Maanviljelijä. Levyltä löytyvät hitit "´Makaronilaatikko", "Täällä lyödään turpaan", "Keltainen auto" ja "Jörkka". Maanviljelijä -albumi myi kultaa.

Epänormaali oli tehnyt joka vuosi uuden albumin kymmenen vuoden ajan ja esiintyi 200-300 keikan vuositahtia. Vuonna 1989 yhtyeen jäsenissä alkoi näkyä loppuun palamisen merkkejä. Jättisuosion vuodet olivat olleet Epänormaalille unohtumatonta aikaa, mutta pinnan alla alkoi kuohua. Studiosessiot kävivät levy levyltä vaikeiksi, jatkuvat kiertueet olivat erittäin raskaita ja jäsenet väärinkäyttivät alkoholia ja lääkkeitä. Yhtye kuitenkin kokoontui jälleen kerran totuttuun tapaan studioon, vaikka jokainen alkoi olla väsynyt.

Aappo Epänormaalilta ilmestyi vuonna 1989 albumi Juoksu viidakkoon, johon yhtye ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Levyltä löytyi hitti "Kaupunkiin vai kotiin" ja Epänormaali teki vielä kiertueen. Kaikki joutuivat kuitenkin toteamaan, että yhtye on liian rasittunut ja vaarassa hajota. Aappo Epänormaali päättikin pitää vuoden tauon, joka lopulta venyi kahden vuoden mittaiseksi. He eivät keikkailleet tuona aikana, mutta yhtyeeltä kuitenkin ilmestyi kokoelma Aappo Epänormaali ja helppo elämä.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun monet ihmiset alkoivat luulla Aappo Epänormaalin lopettaneen, hän halusi bändinsä kokoontuvan yhteen vuonna 1992. Pidettyään ensimmäiset harjoitukset yli kahteen vuoteen, Aappo Epänormaali yhtyeineen alkoivat luoda uutta levyä. Vaikka jäsenet olivat etääntyneet toisistaan tauon aikana, he löysivät yhteisen sävelen nopeasti ja levy oli valmis kahdessa kuukaudessa. Se sai nimen Istun ja mietin. Albumilta löytyivät hitit "Teidän sankari" ja "Sulkapallokuningas", joista varsinkin "Teidän sankari" on yksi Aappo Epänormaalin tunnetuimmista kappaleista. Albumi myi kultaa ja se palautti Epänormaalin takaisin ihmisten huulille.

Aappo Epänormaali teki Istun ja mietin -albumin menestyksen rohkaisemana pitkän comeback-kiertueen. Vuonna 1993 he tekivät ensimmäisen matkansa ulkomaille. Hän esiintyi yhtyeensä kanssa Suomessa, Venäjällä, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Japanissa. Paras vastaanotto oli Suomessa. Yhtyeen esiintymisiä haittasivat kuitenkin merkittävästi Aapon alkoholiongelmat.

Seuraavana vuonna 1994 ilmestyi Kuinka selvitä -albumi, joka myi hyvin, mutta siltä ei jäänyt elämään kestohittiä. Albumin jälkeisen kiertueen esiintymisistä tehtiin livealbumi Te olette yleisö, joka ilmestyi vuonna 1995. Aappo Epänormaali esittää albumilla omien kappaleidensa lisäksi myös yhdet cover-kappaleet Juice Leskiseltä, The Beatlesilta ja Rymy-Eetulta.

Vuonna 1996 Aappo Epänormaali teki kokoelmalevyn Hyvä maailma, jolle tehtiin uusi kappale "Sinun hymysi". Kokoelmalevyä mainostettiin televisiokampanjan kera, ja se myi platinaa. Yhtyeen suosio ja konserttien määrä olivat suuria, huolimatta Aapon alkoholiongelman paisumisesta.

Epänormaali juhli 20-vuotista uraansa vuonna 1997 esiintymällä TV-kaupungissa alkuperäisessä kokoonpanossaan. He innostuivat tekemään myös pienoislevyn Kämpässä jyrää, jossa oli jäsenten omia suosikkikappaleita vuosien takaa Epänormaalin uudelleen esittäminä cover-versioina. Levy tehtiin kahdessa päivässä, joista ensimmäisenä tehtiin äänitys ja Kari Ström koosti sen.

Seuraavana vuonna alkoholi alkoi saada entistä enemmän otetta Aaposta, ja tämän alkoholinkäyttö johti vaikeuksiin erityisesti keikkaillessa.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 ilmestynyt albumi Kultakala myi huonosti. Tämän jälkeen Aappo Epänormaali jäi kahden vuoden pituiselle tauolle, sillä hän ei alkoholisoitumisensa vuoksi kyennyt työntekoon. Lopulta vuoden 2001 syyskuussa Aappo kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan alkoholimyrkytyksen vuoksi ja hän oli hengenvaarallisessa tilassa. Hän selvisi hengissä, päätti lopettaa alkoholinkäytön ja hankkiutui hoitoon. Aappo on ollut siitä lähtien tiukasti absolutisti.

Kun Aappo Epänormaali piti taukoa, levy-yhtiö alkoi julkaista hänen vanhoja levyjään remasteroituja bonusmateriaalien kera. Albumeista Täältä minä tulen, Heiluri ja Juhannus on julkaistu erikoispainokset. Viimeksi mainittu sisältää CD:n lisäksi DVD:n. Kahden edellä mainitun levyjen erikoispainokset sisältävät kaksi CD:tä, joista ensimmäisellä on varsinainen albumi sekä hieman lisämateriaalia. Toinen CD on omistettu kunnolla lisämateriaaleille.

Aapon raitistuttua yhtye palasi vihdoin yhteen. Vuonna 2002 heidät nähtiin useilla kesäfestivaaleilla. Porovanniemen juhannusfestivaaleilla jättimäisen yleisön edessä soitettu konsertti julkaistiin livealbumina nimeltä Vapaata rynkytystä.

Vuonna 2003 julkaistiin suureksi klassikoksi noussut single "Kulkijat" sekä samanniminen albumi. "Kulkijat" oli yksi vuoden suurimmista radiohiteistä ja se on noussut Aappo Epänormaalin tunnetuimpien laulujen joukkoon. Kappaleesta tehtiin myös Aappo Epänormaalin historian ensimmäinen musiikkivideo. Kulkijat -albumi nousi nopeasti listojen kärkeen. Levyltä myös julkaistiin kolme singleä lisää, "Vastavihitty aviomies", "Yksityisetsivä" ja "Lahjottu poliisi".

Suositun albumin jälkeen Aappo Epänormaali teki TV-maan mittakaavassa suuren jäähallikiertueen, joka päättyi kesäkuussa 2004 Porovanniemen urheilustadionilla soitettuun konserttiin. Konserttia seurasi 50 000 ihmistä. Konsertti tallennettiin livealbumin Tsat tsat tsaa sekä samannimisen DVD:n muotoon.

Maaliskuussa 2005 ilmestyi seuraava albumi Vesimies, joka myi platinaa muutaman päivän päästä ilmestymisestään. Albumilta julkaistiin singlet "Korvatillikka", "Sähkösetti", "Kioskinpitäjä Rauli" ja "Maitokuski". Niistä kaksi ensin mainittua nousivat isoiksi hiteiksi. "Korvatillikka" -kappaleesta ilmestyi musiikkivideo. Albumia seurasi suuri kiertue, jonka aikana Epänormaali nähtiin useilla merkittävillä tv-maalaisilla rock-festivaaleilla. Vuoden 2005 lopussa yhtye järjesti juhlakiertueen 20 vuotta täyttäneen Juhannus -albumin kunniaksi.

Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 30 vuotta Aappo Epänormaalin musiikkiuran alkamisesta. Epänormaali juhli virstanpylvästä todella näkyvästi. Häneltä ilmestyi uusi studioalbumi Kukkakaalin viljelijä, kaksi CD:tä käsittävä kokoelma-albumi Kamat täysille sekä hän teki juhlakiertueen. Studioalbumin uusia hittejä olivat "Telakka" ja "Kivet vierivät".

Epänormaali esiintyi 1. elokuuta 2007 kotikaupungissaan Viestalassa. Yhtyeen entinen basisti Lasse Myllymäki oli mukana soittamassa muutaman Epänormaalin uran alkupään kappaleen. Myös entinen komppikitaristi Matti Palkoaho vieraili keikalla. Aappo Epänormaalin kanssa lavalle astui myös muita vierailijoita. Tapahtumasta tehtiin dokumentaarinen konserttielokuva Autotallista keikalle, joka sai ensi-iltansa vuonna 2008. Epänormaalin itsensä mielestä elokuva on yksinkertainen, muttei kuitenkaan tylsä.

Syksyllä 2008 Aappo Epänormaali järjesti pienimuotoisen kiertueen, jolla he soittivat vain satoja ihmisiä vetävissä klubeissa. Hän halusi muistella alkuaikojaan pienen piirin klubiesiintyjänä. Kiertueesta tehtiin livealbumi Yllätysesiintyjä sekä samanniminen DVD. DVD:llä on klubikonsertin lisäksi pätkiä monista muita Epänormaalin keikoista 2000-luvulla. DVD sisältää myös kaikki Epänormaalin siihen mennessä tekemät viralliset musiikkivideot.

Vuonna 2009 Aappo Epänormaali pääasiassa latasi akkujaan ja esiintyi ainoastaan joillakin kesäfestivaaleilla. Häneltä ilmestyi omaelämäkerta nimeltä Aappo Epänormaalin elämänloikka. Hän kertoo kirjassaan oman versionsa urastaan, kertoo avoimesti yhtyeen tärkeistä hetkistä, sekä puhuu myös rehellisesti elämästä rock-tähtenä, perheenisänä ja työmiehenä. Kirjasta tuli myyntimenestys. Vuonna 2017 siitä julkaistiin päivitetty painos.

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aappo Epänormaalin järjestyksessä viides DVD, Mutkat ja kurvit ilmestyi vuonna 2010. Mutkat ja kurvit sisältää yli viisi tuntia harvinaista kuvamateriaalia, yli 50 musiikkikappaletta, kaksi dokumenttia sekä useita haastatteluja. Materiaali on peräisin pääasiassa NTV:n ja LBC:n arkistoista.

Aappo Epänormaalin seuraava albumi Konnankoukku ilmestyi vuonna 2011 ja se myi nopeasti platinaa. Konnankoukku julkaistiin myös vinyylipainoksena. Albumilta julkaistiin hitiksi noussut single "Janoisten sunnuntai". Hän lähti jälleen albumin jälkeen kiertueelle.

Toukokuussa 2012 ilmestyi kuuden CD:n boksikokoelma Kruununjalokiviä. Mukana on myös ennen julkaisematon kolmen kappaleen potpuri. Boksiin sisältyy myös kansilehtinen, jossa kerrotaan jokaisen kokoelmalle valitun kappaleen tarina.

Vuosina 2012, 2013, 2014 Aappo Epänormaali vietti hiljaiseloa keikkaillen vain kesäaikaan.

Aappo Epänormaali ilmoitti ryhtyvänsä levyttämään uutta albumia alkuvuonna 2015. Lokakuussa 2015 ilmestyi albumi Hyvä älppäri. Levyn ensimmäinen single oli albumin nimikappale "Hyvä älppäri". Levyltä julkaistiin myös singlet "Kun bändin perustimme" ja "Naurattaa".

Vuonna 2017 Aappo Epänormaali -yhtye täytti neljäkymmentä vuotta. Epänormaalista julkaistiin saman vuoden lokakuussa dokumenttielokuva Viisi reipasta miestä, jonka ensi-illassa olivat mukana kaikki yhtyeen nykyiset jäsenet, sekä entinen basisti Lasse Myllymäki. Aappo Epänormaali järjesti myös suuren juhlakonsertin Nostislandian olympiastadionilla. Konsertissa vierailivat Lasse Myllymäki, Matti Palkoaho, Aiglatson, Mikko Palmi ja Mika Kivivuori, Olli Urmas ja Markku Jaakkola sekä Jopi Raikaa. Epänormaalin kanssa lavalla oli myös NR:n radion sinfoniaorkesteri. Konsertti taltioitiin ja julkaistiin DVD-muodossa ja livealbumina nimellä Synttärit.

Vuonna 2018 Aappo Epänormaali julkaisi akustisen Haista hanskaa -albumin, joka sisältää yhtyeen enemmän tai vähemmän tunnettuja kappaleita akustisina versioina. Samana vuonna yhtye hyvästeli entisen jäsenensä Lasse Myllymäen, joka kuoli sairauskohtauksen seurauksena 3. lokakuuta 2018. Vaikka Myllymäki jätti yhtyeen jo alkuvaiheessa, Epänormaali kuvaili häntä todella merkittäväksi persoonaksi hänen urallaan.

Kesällä 2019 Aappo Epänormaali vieraili esiintymässä Suomessa ensi kertaa sitten 1990-luvun. Tampereen keskustassa pidettyä konserttia oli seuraamassa noin 10 000 katsojaa.

2020-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 ilmestyi Aappo Epänormaalin uusin studioalbumi Rääväpäät, jolla hän palasi punk-juurilleen. Kolmessa päivässä äänitetystä levystä haluttiin spontaani, ja musiikki taltioitiin livenä ilman päällekkäisäänityksiä. Ennenjulkaisematon kappalemateriaali on peräisin pääasiassa 1970-luvulta ja edesmennyt Lasse Myllymäki teki niistä suuren osan. Yhtyeen entinen jäsen Matti Palkoaho soittaa kitaraa kahdessa kappaleessa.

14. joulukuuta 2022 ilmoitettiin basisti Olavi Karppasen eronneen yhtyeestä ja soittavan jäähyväiskeikan tammikuussa 2023. Yhtyeen tulevaisuudesta ei kerrottu. Karppasen jäähyväiskeikan jälkeen Aappo yhtyeineen on pitänyt taukoa.

Marraskuussa 2023 Aappoa haastateltiin ja hän kertoi menettäneensä mielenkiinnon esiintymistä ja musiikin tekoa kohtaan, eikä osannut sanoa jatkaako uraansa. Suurimmaksi syyksi tähän hän mainitsi Karppasen eroamisen ja kertoi tämän olleen itselleen läheisin koko yhtyeestä. Jäljelle jääneet ovat hajallaan eivätkä ole kokoontuneet kertaakaan. Aappo pitää yhteyttä vain Juhani Nuutiseen, sillä Kari Ström on jostain syystä vetäytynyt yhteydenpitosta ja pitänyt "radiohiljaisuutta" viimeisimmän keikan jälkeen. Lisäksi Tapani Vehanen on ottanut virkavapaata soittakseen jazzia sooloartistina.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aappo Takamaa meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa kanssa vuonna 1990. Heille syntyi neljä lasta, joista vanhimmalla on jo omia lapsia. Liitto päättyi eroon vuonna 2001. Vuodesta 2016 hän on seurustellut itseään 30 vuotta nuoremman naisen kanssa. Hän asuu yksin omakotitalossa Viestalassa. Hän harrastaa nyrkkeilyä, flippereitä, lukemista sekä seuraa ja pelaa jalkapalloa ja jääkiekkoa.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

**Aappo Epänormaalin kokoonpanot**
1977–1981 (alkuperäinen)	Aappo Epänormaali – laulu Kari Ström – kitara Matti Palkoaho – kitara Lasse Myllymäki – basso Juhani Nuutinen – rummut
1981–1982	Aappo Epänormaali – laulu Kari Ström – kitara Matti Palkoaho – kitara Olavi Karppanen – basso Juhani Nuutinen – rummut
1982–1984	Aappo Epänormaali – laulu Kari Ström – kitara Olli Montonen – kitara Olavi Karppanen – basso Juhani Nuutinen – rummut
1984–2023	Aappo Epänormaali – laulu Kari Ström – kitara Olavi Karppanen – basso Tapani Vehanen – koskettimet Juhani Nuutinen – rummut