Thunder Titans

Thunder Titans on tv-maalainen metallimusiikkia esittävä yhtye, joka perustettiin vuonna 1981 Toiviossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thunder Titansin tarina alkaa vuonna 1981 Toiviosta. Neljä nuorta miestä, nimeltään Jaska Seinälä, Janne Montola, Marko Maittila ja Juha Larivaara, olivat ystäviä ja intohimoisia musiikin harrastajia. Heidän rakkaus metallimusiikkiin yhdisti heitä, ja pian he päättivät perustaa oman yhtyeen. Tärkeät esikuvat olivat ulkomaiset Black Sabbath ja Motörhead sekä kotimaiset Juudas Pappi ja Grill Bar. He päättivät kuitenkin olla vielä raskaampi yhtye.

He alkoivat harjoitella ja kirjoittaa omia kappaleitaan vanhassa autotallissa, joka toimi heidän harjoitustilanaan. Heidän musiikkinsa oli nopeaa ja raskasta, mutta siinä oli myös melodioita ja voimakkaita kertosäkeitä, jotka tarttuivat kuulijan mieleen.

Seinälästä tuli laulaja, Montolasta kitaristi, Maittilasta basisti ja Larivaarasta rumpali. Ensin Thunder Titans oli nelihenkinen, kunnes vuonna 1982 yhtyeeseen liittyi kosketinsoittaja Jarkko Kotivirta.

Kun Thunder Titans alkoi esiintyä ensimmäisiä kertoja paikallisissa klubeissa ja tapahtumissa, ihmiset olivat hämmästyneitä. He eivät olleet tottuneet kuulemaan tällaista musiikkia, mutta samalla he olivat lumoutuneita ja innostuneita uudesta ja raikkaasta soundista. Yhtyeellä oli haaveena nousta suuriksi tähdiksi TV-maassa ja myöhemmin jopa ulkomailla.

Levytyssopimus saatiin vuonna 1983. Sen jälkeen ilmestyi Rising Thunder, joka on Thunder Titansin debyyttialbumi. Albumi sisälsi seitsemän raskasta kappaletta, kuten "Thunder in the Night" ja "Rising Thunder", jotka osoittivat yhtyeen potentiaalin voimakkaana metalliyhtyeenä. "Rising Thunder" oli nopeasti menestys TV-maan metallimusiikkimaailmassa ja loi perustan yhtyeen uralle. Albumin jälkeen Thunder Titans pääsi keikkailemaan ympäri TV-maata.

Ensimmäisen kiertueen jälkeen Marko Maittila jätti Thunder Titansin vuonna 1985. Hänen lähtönsä jälkeen yhtye etsi nopeasti uutta basistia, jotta he voisivat jatkaa työtään albumin Electric Storm parissa. Uudeksi basistiksi valittiin Timo Kiverä, joka oli jo aiemmin soittanut muissa yhtyeissä ja jonka musiikillinen osaaminen sopi hyvin Thunder Titansin tyyliin.

Thunder Titansin toinen albumi Electric Heart julkaistiin vuonna 1985. Albumi sisälsi yhdeksän kappaletta, mukaan lukien hitaampia ja melodisempia kappaleita, kuten "Electric Heart" ja "Stormy Nights". Tämä albumi osoitti Thunder Titansin kyvyn muuntautua ja laajentaa musiikkiaan uusille alueille.

Kolmas albumi Thunderous Force julkaistiin vuonna 1987. Albumi sisälsi kahdeksan kappaleita, kuten "Thunderous Force" ja "Metal Warriors", jotka osoittivat yhtyeen voiman ja raa'an energian. Tämä albumi oli Thunder Titansin suurin menestys tähän mennessä ja nosti yhtyeen suurempaan huomioon TV-maalassa.

Kitaristi Janne Montola erotettiin Thunder Titansista vuonna 1988 henkilökohtaisten erimielisyyksien vuoksi. Vaikka Montola oli ollut yhtyeen alkuperäisjäseniä ja oli tärkeä osa yhtyeen menestystä, hänen suhteensa muihin yhtyeen jäseniin oli kiristynyt, ja lopulta muut jäsenet päättivät pyytää häntä lähtemään. Montolan erottaminen oli kova paikka yhtyeelle, eikä yksikään jäsenistä ole ollut enää yhteyksissä häneen.

Montolan paikan kitaristina otti Pete Kallio, joka oli erilainen kitaristi kuin Montola mutta jonka soitto-osaaminen sopi hyvin Thunder Titansin tyyliin.

Nights and Storms oli Thunder Titansin neljäs albumi, joka julkaistiin vuonna 1989. Albumi sisälsi kymmenen kappaleita, kuten "Stormy Nights" ja "Electric Dreams", jotka osoittivat yhtyeen kehitystä melodisempaan suuntaan. Tämä albumi oli vähemmän raskas kuin aiemmat albumit, mutta siinä oli edelleen Thunder Titansin tunnistettava soundi. Kitaristin vaihtaminen vei yhtyettä hieman vähemmän raskaampaan suuntaan. Kallion rooli yhtyeessä vahvistui albumin myötä, ja hänestä tuli tärkeä osa yhtyeen menestystä ja keikkailua. Night and Storms menestyi hieman edeltäjäänsä vähemmän.

Viides albumi Thunderbolt oli Thunder Titansin viides albumi, joka julkaistiin vuonna 1991. Albumi sisälsi kahdeksan kappaleita, kuten "Thunderbolt" ja "Metal Heart", jotka osoittivat yhtyeen kyvyn säilyttää voimansa ja luoda uusia, vähemmän raskaita kappaleita. Tämä albumi oli menestys ja sai suosiota ympäri TV-maan. Samana vuonna 1991 yhtye juhli 10-vuotisjuhlaansa julkaisemalla livealbumin Thunder Titans Live Album.

Lightning Strike oli Thunder Titansin seuraava, kuudes, albumi, joka julkaistiin vuonna 1993. Albumi sisälsi yhdeksän kappaleita, mukaan lukien nopeita ja raskaita kappaleita, kuten "Lightning Strike" ja "Metal Storm", jotka osoittivat yhtyeen paluun juurilleen. Lightning Strike on tällä hetkellä yhtyeen menestynein albumi.

Kosketinsoittaja Jarkko Kotivirta jätti Thunder Titansin vuonna 1994 henkilökohtaisten syiden vuoksi. Vaikka hän oli ollut tärkeä osa yhtyeen soundia ja oli mukana yhtyeen menestyksessä useiden albumien ajan, hän halusi siirtyä uusiin musiikillisiin haasteisiin. Yhtyeen jäsenet olivat ymmärtäväisiä hänen päätöksensä suhteen, ja Kotivirta jäi hyviin väleihin entisten bändikavereidensa kanssa. Kotivirran paikan kosketinsoittajana otti Ville Vilmari.

Thunder Titansin ura jatkui vuonna 1996 seitsemännen albumin Beyond the Thunder ilmestyttyä. Albumi sisälsi yhdeksän kappaleita, mukaan lukien "Beyond the Thunder" ja "Thunder Titans Nights", jotka osoittivat yhtyeen jatkavan perinteistään, mutta myös kokeilevan rohkeasti uusia ideoita. Uuden kosketinsoittajan myötä koskettimet jäivät Thunder Titansin musiikissa taka-alalle ja yhtyeestä tuli entistä kitaravetoisempi. Albumi sai positiivisen vastaanoton ja osoitti, että Thunder Titans oli yhä voimissaan.

Yhtyeessä tapahtui kuitenkin jälleen kokoonpanomuutos, jonka myötä Jaska Seinälä jäi pitkäksi aikaa ainoaksi alkuperäisjäseneksi. Rumpali Juha Larivaara jätti Thunder Titansin vuonna 1997. Hän halusi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa ja luopua raskaaksi kokemastaan kiertämisestä. Larivaara oli ollut yhtyeen rumpalina yli kymmenen vuoden ajan ja oli mukana kaikilla yhtyeen merkittävimmillä levytyksillä ja kiertueilla, joten hänen lähtönsä oli yhtyeelle merkittävä menetys.

Larivaaran paikan rumpalina otti Jani Tornivaara, joka oli edeltäjäänsä taitavampi ja nopeampi rumpali. Tornivaaran osaaminen sopi hyvin Thunder Titansin tyyliin, ja hänestä tuli nopeasti tärkeä osa yhtyeen kokoonpanoa.

Yhtyeen kahdeksas albumi Thunderstorm julkaistiin vuonna 1999. Albumi sisälsi kymmenen kappaleita, kuten "Thunderstorm" ja "Electric Hell", jotka osoittivat yhtyeen jatkavan yhä raskaamman metallimusiikin tekemistä. Tornivaaran rumpalin taidot pääsevät oikeuksiinsa albumilla, joka jäi hänen ainoakseen Thunder Titansin riveissä. Tämä albumi otti myös vaikutteita aikansa modernista metallimusiikista, mikä järkytti joitakin vanhoja faneja, mutta Thunder Titans sai suosiota nuoremman sukupolven keskuudessa. Thunderstorm todisti kuinka Thunder Titans oli edelleen tärkeä yhtye metallimusiikkimaailmassa.

Vuonna 2001 yhtye juhlisti 20-vuotisjuhlaansa kiertueella sekä kokoelma-albumilla The Best Thunder Titans, jolle levytettiin kaksi uutta kappaletta: "The Most Brutal Scream" ja "Intensity".

Seuraavana vuonna 2002 Jani Tornivaara jätti yhtyeen riitautuduttuaan Vilmarin kanssa. Seinälä olisi halunnut Tornivaaran jatkavan ja masentui, kun jäsenten järjestämässä äänestyksessä enemmistö, eli Kallio ja Viherä, asettuivat Vilmarin puolelle. He pyysivät Juha Larivaaraa takaisin, mutta hän ei suostunut. Uudeksi rumpaliksi liittyi Seppo Asikkala. Seinälän kiinnostus Thunder Titansiin alkoi lopahtaa, mutta hän päätti jonkin aikaa esittää olevansa tyytyväinen yhtyeeseen. Seinälä alkoi salaa suunnitella soolouraa.

Metal Apocalypse oli Thunder Titansin yhdeksäs albumi, joka julkaistiin vuonna 2003. Albumi sisälsi yhdeksän kappaleita, mukaan lukien "Metal Apocalypse" ja "Thunderous Fury", jotka osoittivat yhtyeen kyvyn pysyä relevanttina ja luoda voimakasta metallimusiikkia. Tämä albumi oli myös yhtyeen viimeinen ennen Jaska Seinälän taukoa yhtyeestä.

2000-luvun puolivälissä Thunder Titans oli todella suosittu. Pinnan alla alkoi kuitenkin olla vakavia ongelmia. Ensiksi vuonna 2004 kitaristi Pete Kallio erosi tyytymättömänä Thunder Titansin uudistuneeseen tyyliin ja koki myös yhtyeen muuttuneen ilmapiirin epämukavaksi. Seuraava kitaristi Oskar Gescheimer oli mukana vain lyhyen aikaa keikoilla ja hänen tiedettiinkin olevan vain tuuraaja. Jo vuonna 2005 hänen tilalle tuli Jyri Hammar. Jäsenvaihdokset ja Kallion menettäminen lisäsivät Seinälän sisäistä pahaa oloa ja tässä vaiheessa hän oli alkoholisoitunut sekä käyttäytyi usein törkeästi muita jäseniä kohtaan. Hammarin liittyessä tilanne oli vaikea.

Alkuvuonna 2006 soitetun kiertueen jälkeen huhtikuussa 2006 Jaska Seinälä ilmoitti jäsenille jättävänsä Thunder Titansin ja antavansa heille oikeudet yhtyeen nimeen. Asiasta kerrottiin julkisuuteen 3. toukokuuta 2006. Syyksi mainittiin lyhyesti erimielisyydet yhtyeen sisällä. Seinälän lähtö Thunder Titansista oli yllättävä ja ikävä yllätys yhtyeen faneille. Seinälä oli ollut yhtyeen laulaja ja tärkeä jäsen sen perustamisesta lähtien, ja monien mielestä hän oli yhtyeen sydän ja sielu. Seinälän lähtö johtui hänen henkilökohtaisista ongelmistaan, mukaan lukien päihdeongelmat ja ego-ongelmat, jotka vaikuttivat hänen suhteisiinsa yhtyeen muihin jäseniin. Seinälä aloitti pitkään haaveilemansa soolouran, mutta hänen menestyksensä jäi Thunder Titansia heikommaksi.

Thunder Titans oli ehtinyt valmistautua Seinälän tekevän jotain ja kuultuaan hänen ratkaisusta, he päättivät jatkaa jatkaa eteenpäin ilman Seinälää ja etsivät uutta laulajaa. Pitkän etsinnän jälkeen yhtye löysi uuden laulajan nimeltä Juuso Pöntinen. Pöntinen oli nuorempi kuin Seinälä ja hänen äänensä oli erilainen, mutta hän sopeutui nopeasti yhtyeen tyyliin ja toi uutta energiaa Thunder Titansin musiikkiin. Useat vanhat fanit kuitenkin lakkasivat seuraamasta Thunder Titansia Seinälän poissaolon ajaksi. Yhtyeen suosio myös väheni jonkin verran.

Ainoa Pöntisen kanssa julkaistu Thunder Titans -albumi, Thunder Titans Rides Again ilmestyi vuonna 2008. Albumi ei menestynyt läheskään yhtä hyvin kuin muut albumit, eikä se nousut edes albumilistalle.

Pöntinen jäi tauolle Thunder Titansista elokuussa 2009, jolloin yhtye jäi keikkatauolle. Seuraavana vuonna hän teki lopullisen päätöksen jättää yhtye. Samalla erosi kitaristi Jyri Hammar.

Thunder Titansin tulevaisuus näytti vaikealta. Yhtyeeseen jääneet Timo Kiverä, Ville Vilmari ja Seppo Asikkala päättivät järjestää välienselvittelyn Jaska Seinälän kanssa, sillä kaipasivat häntä. Seinälän paluun ehtona oli alkoholinkäytön lopettaminen, johon Seinälä suostui. Viimeisinä vuosinaan hän unohti sen, mutta asia ei kuitenkaan enää aiheuttanut suuria ongelmia. Onnistuneiden neuvotteluiden jälkeen Seinälä suostui palaamaan ja toi mukanaan kitaristi Pete Kallion, jonka kanssa hän oli soittanut lyhyellä soolourallaan. Thunder Titans tiedotti Seinälän ja Kallion paluusta lokakuussa 2010. Yhtye otettiin riemulla takaisin vastaan ja he tekivät vuonna 2011 menestyksekkään 30-vuotisjuhlakiertueen.

Kiertueen aikana Seinälän ja Vilmarin henkilökemiat eivät kuitenkaan kohdanneet. Vilmari erotettiin yhtyeestä vuoden 2012 alussa. Pian Asikkala jätti yhtyeen. Thunder Titansin tilanne kääntyi kuitenkin positiiviseksi, sillä entiset jäsenet Jarkko Kotivirta ja Juha Larivaara palasivat takaisin. Sama kokoonpano oli ollut koossa aiemmin vuosien 1988 ja 1994 välillä sekä levyttänyt yhtyeen menestyneimmät albumit.

Yhtyeen kymmenes albumi Thunderous Return joka julkaistiin vuonna 2012, kun yhtye oli palannut tauolta. Albumi sisälsi kahdeksan kappaleita, mukaan lukien "Thunderous Return" ja "Electric Thunder", jotka osoittivat yhtyeen kyvyn palata takaisin metallimusiikkimaailman huipulle ja jatkavan siitä mihin jäivät. Kotivirran paluu oli lisännyt kosketinsoittimien osuuta musiikissa sellaiseksi mitä se oli alkuaikoina.

Vuonna 2014 Thunder Titans koki jälleen muutoksen. Maaliskuussa 2014 Pete Kallio erosi toistamiseen yhtyeestä, mutta ystävällisissä merkeissä. Jyri Hammar palasi takaisin kitaran varteen.

Toukokuussa 2017 rumpali Juha Larivaara joutui jättämään yhtyeen terveyssyistä. Tilalle tuli yksi TV-maan lahjakkaimmista rumpaleista, aiemmin Grill Barissa soittanut Dallas Bon.

Samana vuonna 2017 Thunder Titans hyvästeli entisen rumpalinsa Jani Tornivaaran, joka kuoli 9. marraskuuta 2017.

Thunder Titansin 11. albumi Battle On julkaistiin vuonna 2018. Albumi sisälsi hittikappaleet "Thunder Mans" ja "Metal Life", jotka osoittivat yhtyeen pysyneen uskollisena juurilleen, mutta myös yrittäneen luoda jotain uutta. Tämä albumi tulisi jäämään viimeiseksi, joka julkaistiin Jaska Seinälän eläessä.

Jyri Hammarin siirryttyä soittamaan Juudas Pappiin vuonna 2019 yhtyeeseen liittyi kitaristi Oskari Jeminen. Samana vuonna yhtye esitti viimeiset keikkansa, sillä vuonna 2020 koronaviruspandemia pakotti Thunder Titansin jäämään tauolle.

Vuosina 2020 ja 2021 yhtye levytti uutta musiikkia odottaessaan koronapandemian hellittämistä. Yhtyeestä kirjoitettiin myös kirja, joka julkaistiin syksyllä 2020 ja josta julkaistiin Seinälän kuoleman jälkeen päivitetty versio vuonna 2022. Vaikka pitkäaikaiset jäsenet olivat vanhentuneet ja heille alkoi tulla sairauksia, kukaan ei osannut odottaa Seinälän kuolemaa.

Jaska Seinälä hakeutui sairaalahoitoon kipujen vuoksi elokuussa 2021. Hän sai haimasyöpädiagnoosin. Seinälä kuoli muutaman viikon kuluttua 27. elokuuta 2021.

Seinälän ja Thunder Titansin viimeiseksi jäänyt albumi The Metal Is Alive päätettiin julkaista ja se ilmestyi marraskuussa 2021.

Thunder Titans oli aikeissa järjestää 40-vuotisjuhlakonsertin syyskuussa 2021. Koronapandemiasta johtuen kiertue siirrettiin vuoteen 2022. Konserttia ei päästy järjestämään Seinälän kuoleman vuoksi.

Yhtyeen entinen kitaristi Pete Kallio kuoli 27. tammikuuta 2023 saatuaan sydänkohtauksen.

Huhtikuussa 2023 Thunder Titans ilmoitti jatkavansa uuden laulajan kanssa. Yhtyeessä laulaa nykyisin Seinälän siskonpoika Jussi Kataisto. Keikkailu alkoi kesäkuussa ja he aikovat levyttää uutta musiikkia.

Thunder Titansin albumien välillä oli erilaisia aikakausia, jotka osoittivat yhtyeen kehitystä ja muutosta. Thunder Titansin musiikki ja soundi ovat pysyneet tunnistettavina läpi uran, ja yhtye on jättänyt merkittävän jäljen TV-maan metallimusiikkiin.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

**Thunder Titansin kokoonpanot**
1981–1982 (alkuperäinen)	Jaska Seinälä – laulu Janne Montola – kitara Marko Maittila – basso Juha Larivaara – rummut
1982–1985	Jaska Seinälä – laulu Janne Montola – kitara Marko Maittila – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Juha Larivaara – rummut
1985–1988	Jaska Seinälä – laulu Janne Montola – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Juha Larivaara – rummut
1988–1994	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Juha Larivaara – rummut
1994–1997	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Juha Larivaara – rummut
1997–2002	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Jani Tornivaara – rummut
2002–2004	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Seppo Asikkala – rummut
2004–2005	Jaska Seinälä – laulu Oskar Gescheimer – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Seppo Asikkala – rummut
2005–2006	Jaska Seinälä – laulu Jyri Hammar – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Seppo Asikkala – rummut
2006–2010	Juuso Pöntinen – laulu Jyri Hammar – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Seppo Asikkala – rummut
2010–2012	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Ville Vilmari – koskettimet Seppo Asikkala – rummut
2012–2014	Jaska Seinälä – laulu Pete Kallio – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Juha Larivaara – rummut
2014–2017	Jaska Seinälä – laulu Jyri Hammar – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Juha Larivaara – rummut
2017–2019	Jaska Seinälä – laulu Jyri Hammar – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Dallas Bon – rummut
2019–2021	Jaska Seinälä – laulu Oskari Jeminen – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Dallas Bon – rummut
2023– (nykyinen)	Jussi Kataisto – laulu Oskari Jeminen – kitara Timo Kiverä – basso Jarkko Kotivirta – koskettimet Dallas Bon – rummut