Pojat vaan häärää

tv-maasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pojat vaan häärää on Aiglatsonin toinen livealbumi, joka äänitettiin pääasiassa hänen syksyn 1987 keikoillaan ja julkaistiin vuonna 1988. Livealbumin LP-versio koostuu kahdesta vinyylistä.

Aiglatson ei itse pidä livealbumista, sillä sille valittiin hänen mukaansa huonoja esityksiä hyvien sijaista. Hän ei olisi halunnut albumia julkaistavan, mutta levy-yhtiö toimi vastoin hänen tahtoaan.

Ilmestyessään livealbumi menestyi kohtalaisesti, mutta kärsi vertailusta Aiglatsonin arvostettuun livealbumiin Soivat kielet kitaran vuodelta 1976. Myöhemmin albumi on myynyt kultaa.

Albumi on ensimmäinen, jolla komppikitaristi Epe Lehdonkivi esiintyy. Sillä kuullaan myös Aiglatsonin silloista keikkarumpalia Jukka Korsua, joka tuli lavalle soittamaan rumpuja aina kun Aiglatson lauloi lavan edessä päälaulua. Hänen yhtyeensä silloinen kitaristi Jyrki Tulenheimo lauloi normaalisti päälaulua kun Aiglatson soitti rumpuja.

Pojat vaan häärää -albumin kannessa on kuvakollaasi Aiglatsonista ja hänen neljästä soittajastaan. Kuvat ovat otettu pääasiassa keikoilta, mutta myös joitain lavan ulkopuolisia kuvia on.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keikalle
  2. Neljä nenää
  3. Uudelleensyntymä
  4. Uima-altaan tyttö
  5. Olen nähnyt kaikki asiat
  6. Tulkaa mukaan ystävät rakkaat
  7. Lännen miehet
  8. Loitsu alkaa
  9. Hyvä drinkki
  10. Maa josta näet vain unia
  11. Ajattelin syödä munan
  12. Köyttä ja saippuaa
  13. Merimies
  14. Tyytyväinen mies
  15. Sinä olet paras
  16. Loppu kaikelle hulluudelle
  17. Taivaan haamut

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]