Isco Cover

tv-maasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Isco Cover on tv-maalainen iskelmäyhtye, jonka jäsenet ovat Ismo Äijö ja Esko Saha. Heidän tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa "Kärkikaksikko", "Tosimies", "Rakkauden väri", "Hyvän tuulen tee", "Talkkarihommat", "Kerrostalon kellarissa", "Höpönpöpönpöppö", "Herra Peräpuikko" ja "Hanurinsoittaja".

Isco Cover on perustettu vuonna 1979, jolloin he aloittivat esiintymiset tanssilavoilla. Suureen suosioon he nousivat lopulta vuonna 1990, jolloin kappale "Kärkikaksikko" nousi listaykköseksi. Samana vuonna he julkaisivat ensimmäisen CD:nsä, jonka nimi on Appelsiinipuutikkuja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki alkoi siitä, kun laitelalaiset Ismo Äijö ja Esko Saha olivat työkavereita sekä naapureita. He työskentelivät kylpylähotelli Järvihelmessä. Äijö ja Saha eivät tulleet työkavereina eivätkä naapureina toimeen, vaan molemmat naljailivat toisilleen, Äijö Sahan alkoholiongelmasta ja naishuolista sekä Saha Äijön värikkäästä menneisyydestä.

Eräänä päivänä vuonna 1979 kylpylähotelli Järvihelmessä järjestettiin tanssi-ilta. Paikalla esiintyi muutama tanssibändi. Äijön ja Sahan tehtävänä oli toimia illan juontajina, ja he saivat yleisöltä suuren suosion. Molemmat huomasivat pitävänsä esiintymisestä, ja he päättivät perustaa iskelmäyhtyeen. Pitkäaikaisen pohdinnan ja nahistelun tuloksena yhtyeelle syntyi nimi, Isco Cover.

Yhtyeen ensimmäinen keikka oli Äijön ja Sahan työpaikan tanssisalissa, ja sen jälkeen miehet esiintyivät satunnaisesti eri tapahtumissa, ravintoloissa ja juhlissa lähinnä esittäen kotimaisia ja ulkomaalaisia kappaleita. Keikkoja oli joka viikonloppu sekä myös lomakausilla. He tekivät myös muutaman vaatimattomasti menestyneen levyn, joka sisälsivät cover-kappaleita. Musiikki oli 1980-luvun ajan Äijölle ja Sahalle pelkkä sivutyö, he tienasivat pääelantonsa kylpylähotelli Järvihelmen hotellivastaanotossa. Kun yhtye ei alkanut menestyä, jompikumpi pohti monesti homman mielekkyyttä, mutta aina toinen heistä sai toisen jatkamaan.

Vuonna 1989 Isco Cover esiintyi liikemies Sulo Talismaan 50-vuotissyntymäpäiväjuhlissa. Levytysalalla vaikutusvaltainen Talismaa vakuuttui Isco Coverin esiintymis- ja laulutaidoista. Hän ehdotti Isco Coverille levytyssopimusta. Hetken mietittyään Äijö ja Saha vastasivat myöntävästi ja Talismaa ryhtyi heille manageriksi.

Isco Coverilla oli pöytälaatikossa muutamia itse sävellettyjä- ja sanoitettuja kappaleita, joita he ehdottivat Talismaalle levytettäviksi. Kappaleiden nimet olivat "Melkoinen sonni", "Rakkauden väri" ja "Hyvän tuulen tee". Talismaan mielestä kaksi viimeksi mainittua olivat levyttämisen arvoisia kappaleita, tosin "Melkoinen sonni" on sittemmin julkaistu Isco Coverin vuonna 2009 julkaistulla kokoelma-albumilla 30 vuotta kadunlakaisua. Isco Cover rupesi työstämään Talismaan kanssa albumia nimeltä Appelsiinipuutikkuja. Se oli ensimmäinen omaa materiaalia sisältänyt albumi.

Appelsiinipuutikkuja julkaistiin vuonna 1990, ja se menestyi hyvin ja myi kultaa. Albumilla ollut kappale Kärkikaksikko julkaistiin myös singlenä. Se menestyi erinomaisesti, ja se nousi hitiksi TV-maassa.

Isco Coverin uran lähtiessä vuonna 1990 nousukiitoon, halusi Äijö pudottaa Cover-liitteen nimestä koska yhtye ei enää tehnyt covereita entiseen malliin. Saha ei suostunut millään ehdotukseen ja siitä syntyikin yksi Isco Coverin historian isoimmista riidoista.

Albumin jälkeen Isco Cover lähti kiertueelle ja he huomasivat elämänsä mullistuneen. He tekivät joka viikonloppu keikkoja, joita tuli katsomaan jopa tuhansia ihmisiä. Äijö ja Saha päättivät vuonna 1991 jäädä virkavapaalle päivätöistään, sillä olivat vaarassa polttaa itsensä loppuun. Vuoden kuluttua he irtisanoivat itsensä kylpylähotellista ja ryhtyivät täysipäiväisiksi muusikoiksi.

Menestyksestä huolimatta bändin uraa ovat aina haitanneet Äijön ja Sahan riidat. He kuitenkin esittävät aina ystäviä julkisuudessa. Sulo Talismaa neuvoi heitä olemaan riitelemättä julkisesti, jotta Isco Coverin imago säilyy puhtoisena. Äijö ja Saha onnistuivat noudattamaan sitä monta vuotta. Lopulta festivaaliesiintymisessä kesällä 1995 he alkoivat riidellä lavalla kesken keikan.

Isco Coverin keikka Korholassa Top Hits FM -radiokanavan järjestämillä festivaaleilla toukokuussa 2002 päättyi kesken kaiken, kun Äijö paiskasi mikrofonin päin Sahaa ja poistui lavalta. Tapausta edelsi riita, kun Äijö oli vahingossa sanonut lavalla jotain väärin ja Saha heitti siitä nasevan kommentin.

Asiasta nousi suuri julkinen kohu. Isco Coveria vaivasi suuri kriisi, jonka seurauksena Äijö oli jättämässä yhtyeen, mutta lopulta he jäivät vain tauolle.

Sulo Talismaa ei kestänyt katsoa Isco Coverin hajoamista, ja hän päätti palkata yhtyeelle terapeutin, että Äijö ja Saha saisivat välinsä kuntoon. Yhtyeen terapiajaksosta tehtiin dokumenttielokuva Kärkikaksikkona parempi. Terapiassa käsiteltiin Äijön ja Sahan välien lisäksi Äijön vihanhallintaongelmaa sekä Sahan alkoholiongelmaa, joka johti hänen reittinsä alkoholiklinikalle vieroitukseen vuonna 2003. Lopulta heidän välit oli saatu hyviksi, mutta rauhaa ei kestänyt loputtomiin. Isco Cover kuitenkin teki onnistuneen paluun vuonna 2004 ja tulivat suositummaksi kuin koskaan.

2000-luvun puoliväli oli Isco Coverille hyvää aikaa. Yhtye oli taas uudessa nousukiidossa Kuutisen kiloa -albumin julkaisun jälkeen. Se sisälsi esimerkiksi kappaleet "Ai minä vai", "Kerrostalon kellarissa" ja "Sekaannus". Yhtyeen tauon sekä terapian jälkeen Äijö oli oppinut käsittelemään tunteitaan paremmin sekä Saha oli jättänyt alkoholin kokonaan.

Sulo Talismaa jäi vuonna 2007 eläkkeelle, ja yhtye sai uuden managerin, Ritva Merilän. Saha otti Talismaan lähdön raskaasti, sillä heistä oli tullut todella hyviä työkavereita. Äijö tuli myös Merilän kanssa paremmin toimeen kuin Saha, ja se sapetti häntä. Saha koki, että Äijö päätti kaikki asiat Merilän kanssa hänen puolestaan. Sahaa alkoi ahdistaa ja hän ratkesi taas juomaan.

Vuonna 2008 Isco Cover oli ottanut askeleen taaksepäin. Saha oli alkanut käyttämään taas alkoholia vuosia kestäneen raittiin jakson jälkeen. Yhtyeen keikka lokakuussa 2008 tanssiravintola Kheironissa Leimalaaksossa oli floppi. Ennen kyseisen keikan alkua Saha oli ottanut suuren annoksen alkoholia, ja hän esiintyi humalapäissään. Keikan väliajalla Äijö pyysi Sahaa skarppaamaan sekä hankkimaan apua alkoholiongelmaansa. Saha suuttui tästä, eikä yhtye palannut lavalle väliajan jälkeen Äijön ja Sahan riidellessä backstagella.

Pieleen menneen keikan jälkeen Isco Cover oli taas kriisissä. Yhtye piti levy-yhtiön kanssa kriisipalaverin, joka johti siihen, että Saha hakeutui vieroitusklinikalle uudestaan, josta hän palasi Antabus-kuurin kanssa.

Vuoden 2008 kriisin jälkeen Isco Coverilla meni taas muutaman vuoden ajan hyvin. Yhtye oli työstänyt muutaman vuoden ajan uutta albumia, joka sai nimen Uunituoretta. Se julkaistiin vuonna 2009. Samana vuonna yhtyeeltä tuli myös kokoelma-albumi 30 vuotta kadunlakaisua. Isco Cover lähti merkkipaalun vuoksi juhlakiertueelle, joka huipentui 13. joulukuuta 2009 Lutsilassa pidettyyn juhlakonserttiin, joka myös lähetettiin suorana NTV2-kanavalla.

Isco Coverilla oli taas muutaman vuoden jakso, jolloin yhtyeellä meni lujaa. Luja työtahti alkoi kuitenkin käymään yhtyeelle liian raskaaksi, ja se alkoi tuottamaan Äijölle ja Sahalle ongelmia.

Vuonna 2011 Esko Saha ratkesi taas juomaan, tällä kertaa salaa Äijöltä ja kaikilta muilta. Juominen pysyi salassa tammikuuhun 2012 saakka, jolloin Saha sairastui maksakirroosiin. Sairaus oli vakava ja Saha kamppaili pitkään sen kanssa, vajoten jopa koomaan. Lääkärit ennustivat Sahan kuolevan, mutta ihme tapahtui ja Saha selvisi hengissä. Hänelle oli tehtävä sairauden jälkeen maksansiirto, joka olisi ollut mahdollinen vain, jos Saha pystyisi olemaan loppuelämän raittiina. Saha suostui tähän ja hänelle tehtiin syksyllä 2012 maksansiirto.

Isco Cover palasi reilun vuoden mittaiselta tauolta keväällä 2013 ja alkoi työstämään uutta albumia. Yhtye päätti vähentää keikkailua, sillä Sahan maksasairauden sekä yleisesti iän tuoman jaksamattomuuden vuoksi liian usein tapahtuva keikkailu ei tekisi yhtyeelle hyvää.

Marraskuussa 2013 yhtye julkaisi albumin Lemmenloma, joka sisälsi muun muassa hittikappaleet "Velkoja", "Romantiikka-Esko" ja "Häntäheikin kanssa". Albumille haluttiin tehdä romanttisia kappaleita, joissa on myös mukana hieman huumoria.

Nykyään Isco Cover esiintyy yleensä kesäfestivaaleilla ja tekee satunnaisia konsertteja, mutta ei enää pitkiä kiertueita, kuten aiemmin. Yhtye on uusien kappaleiden ja albumien teon osalta viime vuodet pitänyt hiljaiseloa muutamaa singleä lukuun ottamatta, mutta tammikuussa 2021 yhtye kertoi julkaisevansa uuden albumin saman vuoden kesän aikana.

Yhtyeen uusin albumi Mä haluaisin ilmestyi 11. kesäkuuta 2021. Toukokuussa albumilta julkaistiin maistiaisena single "Tosimiehen sapuskaa".

Syyskuusssa 2022 Isco Cover julkaisi singlen "Pari nelosta" ja samassa kuussa matkustaa lyhyelle TV-maan kiertueelle.

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isco Coverilla ei ole keikkabussia, vaan Äijö ja Saha menevät nykyään omilla autoilla keikoille. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, miksi he jaksavat edelleen laulaa yhdessä. Yhtyeen menestyksen alkuaikoina 1990-luvun alussa heillä oli keikkabussi, mutta miehillä oli aina tapana riidellä siellä. Kiertuehenkilökunta ja musiikkilaitteet kulkevat omalla bussillaan.

Vaikka Isco Coverissa on vain kaksi jäsentä, heidän levyillään ja konserteissa soittaa taustalla suuri ammattimuusikoista koostuva orkesteri. Aivan alkuaikoina Äijö tai Saha säestivät toisiaan ja käyttivät taustanauhoja, mutta he ottivat myöhemmin mukaan myös säestäjiä. Levytyksillä on aina soittanut studiomuusikoita. Sulo Talismaan aloitettua managerina hän kokosi kunnollisen keikkabändin.

Siinä missä Esko Saha on tunnettu useista humalaisista esiintymisistään, on Ismo Äijö esiintynyt humalassa vain kerran. Kerran Isco Cover esiintyi samana iltana Jokamiesten Veljesorkesterin kanssa, ja yhtyeillä sekä niiden managereilla tuli erimielisyyksiä soittoajoista. Äijö sekä Jokamiesten Veljesorkesterin kitaristi Henri Jokamies päättivät pysytellä kauempana riidasta ja miesten keskustelun lomassa Jokamies avasi viinapullon. Pian molemmat miehet olivat humalassa. Vaikka Esko Saha sekä Isco Coverin taustatiimi kehuivat Äijön energisyyttä, päätti hän kuitenkin jatkossa olla nauttimatta alkoholia pisaraakaan ennen keikkaa, ja tuoda keikoille energisyyttä muilla keinoin.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isco Cover (2014)