Nestori Juhniable

tv-maasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Nestori Juhniable (3. syyskuuta 1931 – 30. tammikuuta 2016 Nostislandia) oli TV-maalainen poliitikko ja TV-maan viides presidentti vuosina 1960–1990, yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan.

Nestori Juhniable on TV-maan historian pitkäaikaisin presidentti. Hän on ensimmäinen henkilö, joka toimi tasavallan presidenttinä kolme kokonaista kautta ja ainoa, joka on valittu toimeensa useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi, mikä ei perustuslakiin eli entiseen TV-maan hallitusmuotoon myöhemmin tehdyn muutoksen ja nykyisen TV-maan perustuslain mukaan olisi enää mahdollistakaan.

Ennen presidenttiyttään Juhniable toimi muun muassa lakimiehenä, yleisurheilijana, oikeusministerinä, eduskunnan puhemiehenä sekä viiden hallituksen pääministerinä.

Nestori Juhniablen neljäs lapsi Nostis Juhniable on nykyisin TV-maan 11. presidentti. Sekaannuksen välttämiseksi Nestori Juhniableen viitattiin usein ”vanhempana Juhniablena”.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhniablet ovat Suomesta kotoisin oleva mutta TV-maahan 1930-luvulla muuttanut suku. Nestori Juhniablen vanhemmat olivat Konsta Juhniable (1909–1948) ja Anna Juhniable (o.s. Rousseau, 1903–1995). Konsta Juhniable syntyi Suomen Sodankylässä vuonna 1909. Hän hankki itselleen autonkuljettajan ammatin. Vuonna 1929 Konsta Juhniable vei vihille hän kuusi vuotta vanhemman Anna Rousseaun. Seuraavana vuonna he muuttivat TV-maahan Porovanniemen kaupunkiin. Konsta Juhniable osti asunnoksi pienen alkeellisen mökin, mutta lasten synnyttyä rakensi omin käsin kunnollisen talon. Talon tontilla oli saunarakennus, jossa Nestori Juhniable syntyi 3. syyskuuta 1931.

Nestori oli vanhempiensa ensimmäinen lapsi. Hänen pikkuveljensä Viljami Juhniable (1933–2020) oli tunnettu professori. Perheeseen syntyi myös kolmas lapsi Johannes (1934–1935), joka kuoli yhdeksän kuukauden ikäisenä. Perhe ei ollut erityisen köyhä mutta ei rikaskaan.

Nestori Juhniablen mukaan hänen lapsuutensa oli todella onnellinen. Koulunsa kävi Porovanniemellä. Hän ei ollut alkuun mallioppilas, vaan kuriton ja vallaton. Opittuaan lukemaan Nestori kiinnostui historiasta. Yläluokilla hän oli koulun oppilaskunnan johdossa ja toimitti sen lehteä ja sai vuosijuhlissa pitää puheita. Hän luki myös tarkkaan historian ja kaunokirjallisuuden teoksia. Hän sai myös 12-vuotiaasta alkaen olla mukana isänsä autotöissä.

Nestori Juhniable oli innokas kirjoittaja ja hänen ensimmäiset tekstinsä ilmestyivät vuonna 1945. Hän kirjoitti muun muassa Porovanniemen Sanomiin (nyk. Nostislandian Sanomat).

Vuonna 1947 Juhniable aloitti lukion, jossa hän osoitti johtajantaitojaan pesäpallojoukkueen kapteenina ja veljeskunnassa. Opintojensa aikana hänen isänsä kuoli yllättäen, jolloin Nestori oli 16-vuotias. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1950 ja lähti vuodeksi armeijaan suorittamaan asevelvollisuuttaan. Hän kotiutui kersanttina.

Armeijan jälkeen Nestori Juhniable aloitti yliopisto-opinnot, opiskeli ahkerasti ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1954.

Juhniable harrasti nuorena miehenä yleisurheilua ja oli siinä huipputasolla. Hänellä on ennätystuloksia korkeushypyn, kolmiloikan ja 100 metrin juoksun saralla.

Juhniablen ainoa keino päästä vaikuttamaan TV-maan asemaan oli pyrkiä kommunistiseen puolueeseen, joka oli vaikeaa hänen kommunismivastaisuutensa takia ja lopulta taipui puolueen vaatimuksiin, sillä moni muu ehdokas ei halunnut tähdätä pääministeriksi.

Lakitieteen ylioppilaana ja varatuomarina Juhniable työskenteli keskuspoliisissa. Hän alkoi vastustaa kommunismia ja perehtyi sen vastaiseen toimintaan. Juhniable oli vastustajiaan kohtaan asiallinen ja ammattitaitoinen, vaikka inhosi kommunismia. Keskuspoliisissa työskennellessään Juhniable löysi puolisokseen Marjatta Teljon.

Nestori Juhniable oli ehdokkaana vuoden 1956 presidentinvaaleissa. Vaalikampanjassaan Juhniable esittäytyi hyvin uudistusmielisenä presidenttinä, joka halusi parantaa sodanjälkeistä TV-maata ja rakentaa sitä hyvinvoivaksi markkinatalouden avulla. Kommunistisen puolueen paineen takia hän ei voinut kuitenkaan toteuttaa kaikkia lupauksiaan ja kuin kansan vastalauseena tyhjille lupauksilleen Lasse Mikkonen voitti vaalit, joka nähtiin uutena vaihtoehtona kommunismin aikakaudelle nousseelle Juhniablelle.

Juhniable jatkoi pääministerinä työskentelyä, jossa hän lopulta pääsi kansansuosioon. Nestori Juhniablesta tuli TV-maan virkaatekevä presidentti Lasse Mikkosen murhan jälkeen. Nestori Juhniable vannoi virkavalan välittömästi murhan jälkeen Leimalaakson rautatieasemalla sijainneessa junavaunussa 3. toukokuuta 1960.

Juhniable oli ehdokkaana kesäkuussa 1960 järjestetyissä presidentinvaaleissa ja voitti vastaehdokkaansa Rauno Vennamon.

Presidenttikaudellaan Juhniable kielsi kommunismin ja kaikki siihen liittyvät symbolit maastakarkotuksen uhalla, joka takasi TV-maalle Amerikan tuen, kuten Marshall-avun sekä halutakseen karistaa viimeiset rippeet kommunistisesta menneisyydestä, Juhniable liitti TV-maan NATOon. Vuoden 1960 kommunistilakien murruttua vuonna 1990 valitun presidentin Rauno Nivan kaudella maan nykyään ainoa vasemmistolaispuolue, "Vasen vaihtoehto" perustettiin ja nousi aina eduskuntapaikkoihin saakka, muttei koskaan hallitukseen.

Nestori Juhniable ei enää asettunut ehdolle vuoden 1990 presidentinvaaleissa. Hän tuki varapresidenttiään Rauno Nivaa, joka valittiinkin Juhniablen seuraajaksi. Väistyneen Juhniablen suosio oli historiallisen korkea, 80 prosenttia.

Polittiselta uraltaan eläkkeelle vetäytynyt Juhniable muutti perheensä kanssa Porovanniemen (nykyinen Nostislandia) maaseudulle, tarkemmin sanottuna kunnan reunalla sijainneelle haja-asutusalueelle. Siellä Juhniable hoiti maatilaa, nautti perhe-elämästä, harrasti jousiammuntaa, autoilua, moottorikelkkailua sekä rakentelua ja tapasi ystäviään. Hänestä tuli TV-maan parhaiten ansaitseva puhuja ja ansaitsi miljoonia puheistaan ulkomailla. Juhniable julkaisi muistelmansa 1992 ja avasi mukaansa nimetyn kirjaston 1993.

Juhniable oli eläkkeelle jäätyäänkin näkyvä hahmo, joka kommentoi ajankohtaisia tapahtumia ja tuki erilaisia poliittisia hankkeita. Juhniable vaimoineen avasi kotitilansa yleisölle ja näkyivät juhlissa ja lehtien sivuilla.

Nestori Juhniable sai vakavan sydänkohtauksen vuonna 1996 ja hänelle jouduttiin tekemään ohitusleikkaus hengen pelastamiseksi. Tämän jälkeen Juhniable kärsi loppuikänsä sydänvaivoista.

Juhniable tuki 1990-luvulta lähtien poikansa Nostis Juhniablen poliittista uraa.

Nestori Juhniable kärsi viimeisinä vuosinaan sydämen vajaatoiminnasta ja eturauhassyövästä. Hän oli onnellinen poikansa Nostis Juhniablen voitettua presidentinvaalit vuonna 2015, mutta ilmoitti pian voiton jälkeen, ettei terveyssyistä kykene osallistumaan poikansa virkaanastujaistilaisuuteen 20. heinäkuuta. Hän oli ollut aiemmin keväällä 2015 sairaalahoidossa.

Juhniable kuoli 84-vuotiaana saatuaan sydänkohtauksen kotonaan Nostislandiassa 30. tammikuuta 2016. Rakastetun presidentin poismenoa surtiin näkyvästi TV-maassa ja maahan julistettiin kuukauden suruaika. Hänet haudattiin 12. helmikuuta 2016 valtiollisin kunnianosoituksin.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nestori Juhniable oli vuodesta 1956 alkaen naimisissa Marjatta Juhniablen kanssa. Heille syntyi viisi lasta: Elli (s. 1963), Elina (s. 1965), Nuutti (s. 1967), Nostis (s. 1969) ja Juha (s. 1971). Lapsista Nuutti ja Nostis ovat luoneet poliittisen uran. Nuutti Juhniable on kansanedustaja ja valtionhallinnon virkamies. Nostis Juhniablesta tuli TV-maan presidentti vuonna 2015. Juha Juhniable on elinkeinoelämän vaikuttaja. Elli on luonut uraa taidemaalarina ja Elina on plastiikkakirurgi. Elli on nykyisin naimisissa näyttelijä Juha Myllykosken kanssa ja Elina kirjailija Tuomo Tervalammen kanssa. Molemmat ovat ottaneet käyttöönsä aviomiestensä sukunimet. Juhniablen kaikki lapset ovat isänsä perinnön vaalijoita ja osa oli isänsä eläessä tämän avustajia.