Hiromaa
Hiromaan maakunta on yksi TV-maan maakunnista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiromaasta merkintöjä on suuresti historiankirjoissa, mutta uudella ajalla alueen asuttivat ensin pohjalaiset (nykyisen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan asukkaat) ja myöhemmin suomalaiset (varsinaissuomalaiset) sekä ruotsinkieliset pohjalaiset ja suomalaiset maahanmuuttajat. He rakensivat aluetta ja kehittivät yhteiskuntaa. 1900-luvulla alueelle tuli japanilaisia, korealaisia ja kirgiisejä. Korealaisia tuli Japanin siirtomaavallan aikana ja myöhemmin Neuvostoliitosta opiskelijastipendillä. Kirgiisit tulivat neuvostoliiton opiskelija stipendin mukana. Africkalaisia tuli myös jonku verran Neuvostoliiton opiskelujen mukana. Kaikki ryhmät ovat sopeutuneet täysin tvmaalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuneet yhteiskunnan arvon, vaikka joitain piirteitä omista kyltyyreistä on säilyny. 1990-luvulla alueelle tuli vietnamilaisia pakolaisina. Sekoittumista 1900-luvun jälkeen tulleiden ryhmien jälkeen on tapahtunu huomattavan vähän, jos ollenkaan
Murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiromaalla on hyvin omaleimainen murre, joka on sekoitus lounais ja eteläpohjalaisiamurteita. Murteen puhujat itse kutsuvat sitä nimellä "meiränkiäli" tai tuttavallisemmin "meirä". Kielitieteellisesti meirä on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, mutta siinä on paljon vanhoja länsimurteiden sanoja sekä uusia muista kielistä lainattuja sanoja, joita ei ole/jotka ovat kadonneet standardisuomesta.
Suomesta poiketen, monet pohjalaiset ja suomalaiset ovat pitäneet oman heimoidentiteettinsä ja ovat ylpeitä juuristaan.
Ruokakyltyyri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiromaan ruokakyltyyrissä on monenlaisia eri vaikutteita niin pohjalaisten ja suomalaisten kyltyyristä, kuin uusimpien maahanmuuttajaryhmien kyltyyreistä. Suosittu alueellinen ruoka on Kaunisvireen Ramen, joka tuli japanilaisten maahanmuuttajien mukana sekä curryriisi. Myös vanha pohjalainen juuston valmistustaito on säilyny ja maitotuotteita käytetään paljon.
